Abitti on Ylioppilastutkintolautakunnan kurssikoejärjestelmä. Abitti valmistaa opiskelijat, lukiot ja lautakunnan ylioppilaskirjoituksiin.

Abitti on Ylioppilastutkintolautakunnan tammikuussa 2015 julkaisema koejärjestelmä. Abitin tavoitteena on antaa tuleville ylioppilastutkintoon osallistuville kokelaille ja kokeita järjestäville lukioille mahdollisuus tutustua ylioppilastutkinnon digitaalisissa kokeissa käytettävään koejärjestelmään. Tietokoneen käynnistäminen, kokeisiin vastaaminen ja oheisohjelmistojen käyttö toimivat samalla tavalla Abitissa ja ylioppilaskokeissa. Kokeiden laadinta ja arviointi Abitissa poikkeavat jonkin verran ylioppilaskokeiden laadinnasta ja arvostelusta. Ylioppilaskokeissa voi olla sellaisiakin tehtäviä, joita ei Abitilla voida laatia.

 

Vaatimukset koejärjestelmälle

Digitaalinen ylioppilaskoe ei ole vain sähköinen lomake, johon kokelaat syöttävät muistamansa tiedot. Koetehtävät voivat vaatia annettujen tietojen käsittelyä: laskemista, tekstin muokkausta tai vaikkapa graafisten esitysten laatimista.

Ylioppilastutkinnon koejärjestelmä täyttää seuraavat vaatimukset:

  • kokeessa käytettäviä laitteita on hyvin saatavilla (kokeita järjestetään kaikissa Suomen lukioissa)
  • koe on voitava suorittaa myös kokelaan omalla tietokoneella, johon ei tarvitse tehdä mitään pysyviä muutoksia (esim. ohjelma-asennuksia)
  • koejärjestelmässä on tarjolla useita keskenään samanlaisia ohjelmistoja
  • kokeen aikana kokelaalla on rajoitetut käyttöoikeudet
  • tietokoneen käyttöä voidaan koetilanteessa valvoa teknisesti
  • koejärjestelmän ja kokeita järjestävien valvojien on selviydyttävä poikkeustilanteista (tietokoneen tai verkon vikatilanne, sähkökatko)
  • kokelaan vastauslaatikkoon syöttämä koevastaus ei saa kadota missään tilanteessa

 

Koejärjestelmässä on kolme osaa

Koejärjestelmä koostuu kolmesta osasta:

  1. kokelaiden koneista (päätelaite),
  2. kahdesta palvelimesta sekä
  3. paikallisverkosta (tutkintoverkko).

Digitaalisen ylioppilaskokeen lähtökohtana on se, että kokeiden suorittamisen on oltava mahdollista kokelaiden omilla tietokoneilla. Useimmat kokelaat ovat omilla koneillaan käyttöjärjestelmän ylläpitäjiä, eli he voivat hallita konettaan rajoittamattomasti. Siksi koetilanteessa ohitetaan koneen oma, kokeen näkökulmasta tietoturvaltaan epäluotettava käyttöjärjestelmä, ja käynnistetään sen tilalle muistitikulta Ylioppilastutkintolautakunnan toimittama käyttöjärjestelmä.

Käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen jakaminen muistitikulla ratkaisee myös toisen vaatimuksen: kaikkien kokelaiden käytössä on oltava samat ohjelmistot ja koeympäristön on oltava identtinen niin uusilla kuin vanhoillakin koneilla.

Koetilassa on kaksi palvelinta, joista toinen (koetilan palvelin) jakelee kokelaiden koneille koetehtävät ja oheisaineistot sekä vastaanottaa koesuoritukset ja toinen (varapalvelin) kopioi kaikki tiedot itselleen. Myös kokelaiden tikuille kirjoitetaan kaiken varalta salakirjoitettuja tietoja koesuorituksesta.

Tutkintoverkko on internetistä erillään oleva paikallisverkko. Abitti-kurssikokeissa tutkintoverkot ovat usein langattomia, mutta ylioppilaskokeissa tutkintoverkot ovat lähes poikkeuksetta langallisia. Langallisella tutkintoverkolla tavoitellaan verkon häiriöttömyyttä. Lautakunnan määräysten mukaan jokaiselle kokelaalle on tarjottava ylioppilaskokeessa myös sähköliitäntä.

Kokeen jälkeen koesuoritukset siirretään verkkopalveluun, jossa opettajat ja sensorit voivat lukea ja arvioida koesuoritukset. Abitti-kurssikokeissa arvioinnin tekee opettaja, ylioppilaskokeet arvostellaan perinteiseen tapaan kaksivaiheisesti: opettaja tekee alustavan ja sensori lopullisen arvostelun.


Opiskelijan koneeksi kelpaavat useimmat kannettavat

Kokeen alussa opiskelijan tietokone käynnistetään USB-muistitikulta. Kone lataa tikulta Linux-pohjaisen käyttöjärjestelmän (DigabiOS), joka toimii monenlaisilla tietokoneilla. Tähän mennessä Abitti-kurssikokeita on tehty yli 2000:lla eri tietokonemallilla. Parhaiten DigabiOS toimii muutaman vuoden vanhoissa tietokoneissa, koska näiden laitteiden vaatimat ajurit on jo ehditty sisällyttää käyttöjärjestelmään. DigabiOS:n takana on kansainvälinen Debian GNU/Linux -projekti, jonka ajuripaketteja hyödynnetään Abitissa suoraan. Ylioppilastutkintolautakunta ei osallistu ajureiden kehittämiseen.

Kokelaan kannalta suurimmat tekniset haasteet Abitissa ja digitaalisessa ylioppilaskokeessa ovat koneen yhteensopivuuden varmistaminen ja koneen käynnistäminen USB-tikulta. Näihin on omat ohjeensa ja lukioilla on asiasta paljon kokemusta satojen Abitti-kurssikokeiden ansiosta.

Nyt tehdyt tekniset valinnat eivät ole lopullisia. Toivottavasti tulevaisuudessa päästäisiin eroon muistitikuista, käynnistysvalikoista, ajuriongelmista ja kaapeliverkoista. Tulemme varmasti näkemään uusia digitaalisia innovaatioita lähivuosina, ja Ylioppilastutkintolautakunta haluaa mahdollisuuksien mukaan ottaa ne käyttöön tutkinnossa.